Millainen on tulevaisuus, jossa kehittyvät teknologiat ovat astuneet täysin uudelle tasolle? Tuleeko teknologia määrittelemään elämäämme, vai tuoko se uusia mahdollisuuksia ihmiskunnalle ja esimerkiksi työelämään? Tässä postauksessa pohdin ihmisen ja teknologian suhteen erilaisia mahdollisia tulevaisuudenkuvia ja niiden hyviä sekä huonoja puolia.
Digitalisaation leviäminen - uhka vai mahdollisuus?
Microsoft on julkaissut videon tulevaisuuden tuottavuuden visiosta, millaista elämä ja työnteko voisi digitalisaation avulla olla vuoteen 2028 mennessä. Videolla näemme mitä erilaisempia uusia teknologisia laitteita, näyttöjä ja alustoja. Teknologia tuntuu olevan kaikkialla: ei vain erilaisissa näytöissä, vaan myös seinissä, ovissa, lukoissa ja rannekoruissa. Videolla teknologiaa käytetään erityisen paljon juuri informaation käsittelyyn ja jakamiseen sekä tiimityöskentelyyn ja erilaisiin etätapaamisiin.
Tässä tulevaisuuden visiossa teknologia mahdollistaisi esimerkiksi toisen ihmisen ajantasaisen virtuaalisen hahmon näkemisen, jolloin etäyhteydellä työskentelevä tiimi voisi olla jälleen askeleen aidommin ikään kuin samassa paikassa, ja käsitellä samoja digitaalisia materiaaleja siitä tosiasiasta huolimatta, että oikea ihminen virtuaalihahmon takana olisikin fyysisesti täysin eri paikassa.
Videosta on helppo nähdä, miksi kysymyksessä on tuottavuuden visio, sillä video keskittyy pääosin työnteon skenaarioihin. Ihmiset vaikuttavat kuitenkin hallitsevan teknologiaa ja videon tunnelma on perusvireeltään valoisa ja positiivinen.
Erilainen näkökulma tulevaisuuden teknologioista
Ihmisten ja teknologian suhdetta ovat käsitelleet monet muutkin tahot, kuten Keiichi Matsuda lyhytelokuvassaan Merger. Matsuda on lähestynyt aihetta hyvin eri näkökulmasta kuin Microsoft: hänen teoksessaan teknologia - tarkemmin sanottuna algoritmit - ovat ottaneet yrityksistä vallan, ja alkaneet elää omaa elämäänsä. Ihmiset eivät enää ymmärrä niiden toimintaa, ja videolla esiintyvä päähenkilö, nuori toimistotyöntekijä, on lähes orjuutettu työhönsä yrittäessään pysyä algoritmien perässä ja palvellakseen asiakkaitaan käsistä karanneessa tilanteessa.
Tässä visiossa teknologia ei ole vain suistanut yritysmaailmaa kaaokseen, vaan se hallitsee ainakin päähenkilön elämää huomattavasti laajemmin: niin sitä, miten hän pitää huolta liikunnasta ja ravitsemuksestaan, kuin myös sitä, milloin hän tapaa muita ihmisiä ja miten hänen tulisi ajatella. Hänen elämänsä kuluukin käytännössä täysin työpisteellä, jossa hän nauttii ruokansakin nestemäisenä, ettei syömiseen mene turhaa aikaa. Itse työnteon välineiden lisäksi työpiste onkin hänen elämässään kuin personal trainer ja life coach, jonka ainut tarkoitus on optimoida työntekijän suorituskykyä.
Lyhytelokuvassa informaatiota on mahdollista heijastaa ilmaan ja päähenkilön työpiste koostuukin hänen ympärilleen heijastetuista kaavioista ja tiedoista, sekä erilaisista ohjauspaneeleista joilla hän tekee työtään. Teknologisen järjestelmän avulla työntekijä voi myös vaihtaa koko työpisteen virtuaalista taustaa optimoidakseen työympäristönsä, ikuisen datan ja puurtamisen kuplansa. Teos huipentuu päähenkilön päätökseen sulautua maailmaa ainakin osittain hallitsevaan algoritmijärjestelmään - hän siis kirjaimellisesti uhraa koko elämänsä työn ja teknologian ylivallan vuoksi.
Merger on erittäin irvokas dystopia tilanteesta, jossa teknologia ei palvele enää ihmisiä, vaan ihminen teknologiaa, ja jossa tehokkuuden ja työn tekemisen aatos on noussut elämää suuremmaksi tarkoitukseksi.
Syytä innostumiseen vai huolestumiseen?
Jo näillä kahdella taholla on keskenään hyvin erilainen näkökulma digitalisaation tuomiin mahdollisiin tulevaisuuksiin. Visioita ja kuviteltuja hyötyjä sekä haittoja onkin varmasti yhtä monta, kuin on visioijaakin - viime kädessä emme kuitenkaan voi oikeasti etukäteen tietää, miten jokin asia tulee elämäämme vaikuttamaan. Molempia videoita yhdistää kuitenkin mitä erilaisemmat modernit teknologiat, jotka sinällään voisivat varmasti olla ihmisille hyödyksi.
Mielestäni oleellisimman asian teknologian kehittämisessä voi kiteyttää siihen, palveleeko teknologia elämää kokonaisvaltaisesti vai ei. Mikäli ihminen joutuu palvelemaan teknologiaa tai työ- ja suorituskeskeisyys ottaa kulttuurissamme nykyistä merkittävästi suuremman roolin, en usko, että kehitys olisi enää oikeasti kehitystä - siis ihmiselle ja elämälle suotuisaa kehitystä.
Mikäli kehittyvän teknologian rooli siis säilyy ihmisiä tukevana ja avustavana, uskon, että sillä voidaan saada aikaan suuria, toistaiseksi jopa kuvittelemattomissa olevia hyötyjä ja uusia mahdollisuuksia ihmiskunnan kehittämiseen.
Loppujen lopuksi elämä on kokonaisuus, eikä esimerkiksi teknologiankaan kehitystä ja mahdollisuuksia tulisi katsoa vain yhdestä näkökulmasta, kuten työelämän linssin läpi. Teknologialla on ja tulee olemaan läpileikkaava ja kokonaisvaltainen vaikutus elävien ihmisten elämään, sekä koko maapallon tulevaisuuteen. Siksi on tärkeää pitää niin mieli, kuin silmätkin auki, mihin suuntaan ihmiskunnan luomukset meitä oikeasti vievät.
Lähteet
Matsuda, K. 17.1.2019. Merger. Katsottavissa: https://www.dezeen.com/2019/01/17/merger-keiichi-matsuda-future-workplace-augmented-reality-video/ Katsottu: 03.02.2022.
Microsoft. 12.02.2018. Microsoft Productivity Future Vision. Katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=elYb4m9dRA8 Katsottu: 03.02.2022.
Teksti on selkeä ja persoonallisella tyylillä kirjoitettu. Pidin käsiteltyjen asioiden järjestyksestä, jossa toit eri näkökulmia esille. Lisäsit vielä omaa pohdintaa.
ReplyDeleteLisäisin muutamia lähteitä, jolloin voit ehkä saada vielä enemmän ideoita. Lisäksi laittaisin ehkä videot loppuun, koska en välttämättä klikkaa niitä heti.
Kokonaisuutena toimiva teksti ja pienillä lisäyksillä erinomainen.